*

Jaakko Mäki-Petäjä

Vihreät unohtaneet identiteetin merkityksen

Pride-viikolla yhteiskunnallinen keskustelu on keskittynyt erilaisiin sukupuolta ja seksuaalisuutta käsitteleviin identiteetteihin. Poliittisten puolueiden joukossa vihreät ovat olleet tässä keskustelussa päänavaajia ja tärkeitä edelläkävijöitä. Ihmisten omalle identiteetille on meidän jokaisen pystyttävä antamaan sille kuuluva arvo. Valitettavasti vihreiden ideologiassa kaikilla identiteeteillä ei ole samanlaista arvoa.

Maakuntauudistuksen edetessä moni on ihmetellyt ja kritisoinnut maakuntien määrää. Vähemmälläkin tultaisiin kuulemma toimeen. Viimeisimpänä tähän joukkoon yhtyi vihreiden puheenjohtajaksi kukitettu Touko Aalto, joka vaati maakuntien määrän tiputtamista kahdeksastatoista kahteentoista maakuntaan.

Jos maakunnissa olisikin kyse vain hallinnollisista apparaateista, niin tämänkaltainen taskulaskimeen perustuva yhteiskunnallinen suunnittelu voisi olla toimivaa. Näin ei kuitenkaan ole. Taskuslaskinvihreydessään Aalto ja hänen seuraajansa unohtavat koko maakuntamallin tärkeimmän pohjan. Maakuntien perustana on alueiden ihmisten oma vapaaehtoinen kansalaistoiminta, yhteenkuuluvuus ja identiteetti.

Nykyisen tyyppiset maakunnat syntyivät Suomeen itsenäistymisen jälkeisinä vuosina vapaaehtoisen kansalaistoiminnan pohjalta ilman valtiohallinnon jäykkää ohjausta. Maakuntalauluilla ja maakunnallisilla kansallispuvuilla vahvistettiin entisestään ihmisten välistä yhteenkuuluvuutta ja identiteettiä.

Tässä kaikessa on koko maakuntahallinnon aatteellinen ja maailmankatsomuksellinen perusta, eikä maakunnallisesta itsehallinnosta voida sanan varsinaisessa merkityksessä puhua, jos Aallon ja vihreiden mallin mukaisesti aluehallinnon rajat määritellään pelkästään Arkadianmäen asukkien ajatusten perusteella.

Tämänkaltaista hallintorajojen piirtelyä toki on harrastettu läpi historian. Selvimmin tulokset näkyvät vielä nykyäänkin Afrikassa. Siellä siirtomaaisännät piirsivät miekalla rajat karttoihin välittämättä paikallisten ihmisten omista identiteeteistä ja näkemyksistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sote-maakuntia tarvitaan Suomeen tasan yksi!

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kyllä se paikallinen ja maakunnallinen identiteetti on aika heikko, jos sen olemassaolo ja selviäminen on hallinnollisista rajoista kiinni. Tai lauluista ja hassuista vaatteista.

Käyttäjän JaakkoMki-Petj kuva
Jaakko Mäki-Petäjä

Kyse on myös siitä, että voiko kansanvaltainen hallinto toimia jos ihmiset eivät koe yhteenkuuluvuutta siihen hallintoalueeseen joka päätöksiä tekee?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Maakunnan identiteeteillä ei ole ollut maakuntajaossa merkitystä. Esimerkiksi Etelä- ja Pohjoiskarjalassa lauletaan ihan samaa maakuntalaulua. Sitä, jossa Karjalasta kajahtaa. Etelä-Karjalasta ei kajahda eikä Pohjois-Karjalasta sen enempää. Karjalasta kajahtaa.

https://www.youtube.com/watch?v=H5_eNG-FnQ8

Ymmärrän toki, että allinnollisesti pitkäksi ja kapeaksi jääneelle maakunnalle olisi hankala järjestää palveluita.

Läänijako oli aikoinaan hyvä yritys, mutta kyllähän Kouvola oli kaukana Etelä-Karjalasta katsoen. Hallinnolliseksi pääkaupungiksi emme koskaan sitä oikeasti mieltäneet. Joensuu olisi ollut meille mieluisampi.

Suomessa ei ole kahdeksaatoista identiteetiltään erilaista maakuntaa. Maakuntalaulujaon mukaan maakuntia on neljätoista. Pirkanmaalle on pyritty rakentamaan omaa identiteettiä Kesäpäivä Kangasalle -laulun voimin, mutta moni pirkanmaalainen mieltää itsensä hämäläiseksi. Minäkin pidän Tamperetta Hämeenä.

Minusta oikeita maakuntia on kaksitoista tai vähemmän. Pirstaloidusta identiteetistä olen toki blogistin kanssa samaa mieltä. Mutta jos Karjalaa ja Savoa ei yhdistetä, minusta maakuntaidentiteetistä on tässä yhteydessä turha puhua.

Käyttäjän JaakkoMki-Petj kuva
Jaakko Mäki-Petäjä

Toki jos lillukan varsiin haluaa tarrautua, niin esimerkiksi Kymmennen virran maa on Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntalaulu, mutta laulun kymmennen jokea virtaavat Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kovin heppoisesti tunnut ohittavan pääpointin: pointin karjalaisesta ja savolaisesta identiteetistä. Luulin sen olevan koko blogisi pääpointti eikä lillukanvarsiteoria Kymmenen virran maasta. Jos syytät Vihreitä identiteetin hyljeksimisestä, syyllistyt sellaiseen kommentillasi. Minulle (etelä-)karjalaisena identiteetillä on iso merkitys. Entisten koulukavereiden esittämä Karjalaisten laulu (edellisen kommentin linkki) on minulle merkityksellinen ja koskettava. Karjala jatkuu Uukuniemen pohjoispuolelle, vaikka maisema ja murteen sävy vähän Kiteen kohdalla muuttuukin.

Olisiko nimitys murrealuejako parempi kuin maakuntajako? Koskeeko murrealuerajat nykyisiä maakuntarajoja?

Oma pointtini on se, ettei Keskustan maakuntajako ole maakuntaidentiteettijako. Se on vain yksi hallinnollinen jakokuvio. Tuo identiteettiajatus olisi kyllä hyvä jakoesitykseksi, mutta vaatisi maakuntauudistuksen aluejaon uudelleen miettimistä ja koko maakuntauudistusesityksen avaamista uudelle tarkastelulle. Se ei taida aikatauluihinne kovin hyvin sopia.

Käyttäjän JaakkoMki-Petj kuva
Jaakko Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #8

Luulempa, että eteläsavolaiset tai pohjoissavolaiset eivät halua liittyä kaavailemaasi Karjalan maakuntaan. Yhdistäisit siis Hämeen maakunnat ja Savo-Karjalan. Missä muualla lakkauttaisit maakuntia?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #9

Vähän sivusta mutta kuitenkin. Niemeläinen on niin hyvä tyyppi, että hänen kanssaan eri mieltä ollessakin kannattaa koko ajan miettiä, mitä oikeaa asiaa hän myös sanoo.

Itse keskipohjalaisena syntyjäni ymmärrän hyvin, mitä ajat takaa. Siitä huolimatta kannattaa lähteä siitä, että vaikkapa Touko Aallon esittämää 12 maakuntaa kannattaa ajatella myönteisesti. Tavallaan pitäisi päästä eroon tuosta lukumääräajattelusta siihen, mitä maakunnat (ja maakuntahallinto) voivat tuoda myönteistä ollessaan siinä kuntien ja valtion välissä.

Nurkkakuntaidentiteetin sijasta kannattaisi hakea yhteistyöidentiteettiä. Vaikeimmassa asemassa ovat kunnat, jotka ovat monen identiteetin rajalla. Omalta kohdaltani tunnen asian hyvin, kun olen Kalajoelta, joka on Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan rajavyöhykkeellä. Aikanaan myös Oulun ja Vaasan läänin rajalla. Empatioita, sympatioita ja antipatioita oli sitten niin Kokkolan kuin Ylivieskankin ja varmaan myös Raahen suuntaan.

Käyttäjän JaakkoMki-Petj kuva
Jaakko Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #10

Juuri näin.

Tarkkojen rajojen määrittely ylhäältä käsin onkin aika mahdotonta. Ainakaan sillä tavalla, että se täysin alueen ihmisiä mietityttäisi.

Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan raja on tästä hyvä esimerkki. Siitä onkin "taisteltu" viimeiset 100-vuotta ja varmasti taistellaan jatkossakin. Aikanaan maalaisliiton vahvat miehet Kyösti Kallio ja Viljami Kalliokoskikin olivat asiasta erimielisiä. Kallio halusi Kalajokilaakson Pohjois-Pohjanmaahan ja Kalliokoski Keski-Pohjanmaahan.

"Raja-alueiden" ongelmaa tässä nykyisessäkin maakuntauudistuksessa on ollut. Kruunupyy tiukan äänestyksen jälkeen halusi Pohjanmaan maakuntaan ja valtioneuvosto heidät sinne päästikin, mutta Reisjärveä ei Keski-Pohjanmaahan päästetty vaikka valtuuston niukka enemmistö sinne olisikin halunut.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #10

Voi kiitos, Juho Joensuu! Kehusi lämmittivät mieltä.

Tuo Kalajokiseutu on tällä hetkellä työssäni juuri akuuttina. Yhteistyötä Kalajoen, Ylivieskan ja Raahen kanssa virittelen parhaillaan. Hienoa seutua ja upeita ihmisiä! Noita maakuntarajoja ei ole tullut kuntayhteistyötä suunnitellessa juuri mietittyä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #9

Ei, minä jättäisin piirtämättä kuvitteellisen rajalinjan Etelä- ja Pohjois-Karjalan väliin. Identiteetin perusteella syntyisi Karjalan maakunta. Etelä-ja Pohjois-Savon rajan jättäisin niin ikään piirtämättä kuvitteellisesti syntyneen rajalinjan. Näin syntyisi identiteettiin perustuva Savon maakunta.

En minä lakkauttaisi maakuntia. Kyse oli kaiketi siitä, millaisiksi maakunnat muodostuisivät, jos ne perustettaisiin identiteetin perusteella.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #9

Savolaiset ovat savolaisia ja karjalaiset karjalaisia. En yhdistäisi Savoa ja Karjalaa, mutta mielelläni estäisin sekä Karjalan että Savon jakamisen. Miten kuvittelet, että meillä olisi Etelä-Karjalan maakunta tai Etelä-Savon maakunta.

Pohjanmaastakaan en ole varma, pitäisikö meillä olla Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa vai riittäisikö yksi Pohjanmaa. Se on sen verran kaukana meiltä, etten osaa niidem puolesta päättää. Eikä identiteettiäkään käytetä, joten annammeko vain Keskustan päättää?

Toimituksen poiminnat